Viljelijöille

Savelan palstat

Viljelypalstat on ensisijaisesti tarkoitettu lähiseudun Helsinkiläisille asukkaille. Palstoja luovutetaan yksi ruokakuntaa kohden. 

Savelan palstaviljelijät ry. perii palstoista vuotuisen korvauksen, joka kattaa alueen maanvuokran, vesihuollon ja jätehuollon lisäksi muut toiminnan järjestämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Palsta-alueella ei saa harjoittaa toimintaa, joka savulla, hajulla, melulla tahi muulla tavalla häiritsee ympäristöä. Alueella ei saa harjoittaa liiketoimintaa.

Viljelyspalstan hoito-ohjeet

Viljelyspalsta-alueet ovat kaikille avoimia virkistysalueita, joilla liikkumista ei saa palstoja lukuun ottamatta rajoittaa.

Palstan käyttö ja hoito
Palstalla on viljeltävä ja pidettävä se hoidettuna. Viljely on aloitettava vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Viljelemättömät palstat jaetaan kesäkuun alussa uudelleen.

Kun viljelijä ei jatka palstan viljelyä, tulee hänen palauttaa palsta tavaroista tyhjennettynä aluetta hallinnoivalle yhdistykselle. Hyväkuntoisen työkalulaatikon ja kompostikehikon voi jättää mutta lukot on poistettava. Muussa tapauksessa yhdistys on oikeutettu veloittamaan tyhjentämisestä aiheutuvat kulut viljelijältä.  

Avotulen tekeminen ja roskien tai muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Autolla ajo palstalle on kiellettyä.

Viljeltävät kasvit ja hoito 

Palstalla saa kasvattaa hyötykasvien ja kukkien lisäksi enintään 1,5 m:n korkuisiksi kasvavia marjapensaita. Marjapensaiden istutusetäisyys palstan rajasta on vähintään 1,2 metriä. Muut puuvartiset kasvit, kuten puut ja ruusut, eivät kuulu palstoille.  

Kasvit on sijoiteltava siten, että ne ovat hoidettavissa palstalta käsin ja että niistä ei aiheudu haittaa muille viljelijöille.

Rikkaruohot on kitkettävä ennen kukintaa.

Käytä viljelyssä vain luonnonmukaisia kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita.

Viljelijät ovat velvollisia pitämään auki viljelypalsta-alueen kuivatukseen tarkoitetun ojaverkoston ja estämään kasvien leviämisen palstalta ojiin.

Älä viljele palstalla haitallisia vieraskasvilajeja (katso erillinen liite sivupalkissa). Ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Viljelijöiden tulee torjua haitalliset vieraskasvit koko viljelypalsta-alueella. 

Rakenteet ja rakennelmat 

Palstalle saa rakentaa pienen kompostikehikon (maksimikoko 90 cm x 90 cm) ja varastolaatikon puutarhatyökaluille. Kompostointikehikoiden tulee olla joko puisia tai ympäristön väreihin sopeutuvia valmismalleja (esim. harmaa, ruskea, vihreä).

Taimien esikasvatukseen voi käyttää harsoa tai rakentaa väliaikaisen muovitunnelin, jonka korkeus on enintään 50 cm. Kiinteitä rakennelmia kuten grillejä, kasvihuoneita, leikkimökkejä, pergoloita, portteja, laatoituksia yms. palstalle ei saa rakentaa. 

Kanisuojaukseen saa käyttää aitoja (maksimikorkeus 120 cm). Ensisijaisesti tulee käyttää muovitettua metalliverkkoa, jossa on riittävän iso silmäkoko, mutta myös risuaidat ovat sallittuja. Puiset ns. lavakaulukset (maksimikoko 100 cm x 120 cm) ovat sallittuja. 

Palstoilla on lupa käyttää vain siirrettäviä grillejä. Yhdistys voi poistaa ohjeiden vastaiset rakennelmat palstalta viljelijän kustannuksella. 

Kompostointi 

Puutarhajäte kompostoidaan Savelassa palstakohtaisesti. Näin saadaan palstalle hyvää maanparannusaineitta ja ostolannoitteiden käyttö vähenee. Talousjätteiden kompostointi on kielletty.

Haitallisia vieraskasvilajeja ei saa kompostoida viljelypalsta-alueelle, vaan ne tulee hävittää vieraslajien torjuntaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Kaikki maatumaton jäte (muovi, puu, lasi yms.) on vietävä alueelta pois viljelijän toimesta.

Käytävien, ojien ja istutusten kunnossapito
Kaupunki huolehtii alueella mahdollisesti olevien kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta ja hoidosta. Viljelijöiden tulee huolehtia aluetta palvelevien pienempien käytävien hoidosta kukin oman palstansa kohdalta. Palstojen välinen polku on 60 cm ja se jakautuu puoliksi sen varrella oleville palstoille.

Viljelijät huolehtivat myös ojien ja uomien reunojen niittämisestä kukin oman palstansa kohdalta. Viljelypalstoja ympäröiviä ojia ei saa täyttää kasvijätteellä eikä niihin saa rakennella siltoja tai muita rakennelmia. Ojien reunojen olla aina auki ja tyhjänä viljelijöiden tavaroista.  

Alueella mahdollisesti olevat kaupungin istuttamat, rajaavat pensasistutukset kunkin palstan kohdalla kuuluvat viljelijän hoitovastuulle. Kaupunki huolehtii yleiseen käyttöön tarkoitettujen suurempien nurmialueiden niittämisestä, havu- ja pensasaitojen leikkauksista sekä alueella olevien puiden hoidosta.

Näiden sääntöjen rikkominen tai noudattamatta jättäminen voi johtaa viljelypalstan menettämiseen tai muuhun yhdistyksen mahdollisen lisäohjeistuksen mukaiseen sanktioon. Viljelijä ei voi pysyvästi siirtää palstan vuokraoikeutta toiselle. 

 

Keväällä edellisvuoden kompostista saa oivaa multaa

KOMPOSTOINTI

Puutarhajätekompostin tuottama multa on arvokas maanparannusaine.

Toimiva komposti tarvitsee ilmaa, kosteutta, lämpöä ja riittävästi ravinteita. Kompostin pohjalle laitetaan ilmavuutta antavia ainesosia kuten pilkottuja oksia ja kuivia naatteja. 

  • Jos komposti on liian kuiva, kastele ja sekoittele. Komposti kannattaa peittää esimerkiksi mansikkamuovilla tai oljilla jotka vähentävät kosteuden haihtumista ja rikkaruohojen taimettumista kompostin pinnalle.
  • Jos komposti haisee se on luultavasti liian tiivis ja märkä. Sekoittele ja lisää kuiviketta. Ilmavuutta kompostiin tuovat esimerkiksi kuivat lehdet ja oksasilppu sekä  karkeat kasvijätteet.
  • Jos komposti ei toimi lisää typpipitoista jätettä kuten ruohosilppua, lantaa, nokkoskäytettä, kompostiherätettä tai ureaa. Kompostoituminen nopeutuu, kun kääntelet massaa talikolla pari kertaa kesässä ja muistaa myös kastella.

Monivuotiset juuresta leviävät rikkaruohot, kuten juolavehnä ja valvatti, kannattaa tuhota ennen kompostiin laittoa esimerkiksi kuivattamalla ilmavassa korissa tai mädättämällä mustassa jätesäkissä.

Naatit, lehdet ja kaikki sellainen kasvijäte, jossa ei ole itäviä siemeniä tai monivuotisten rikkakasvien eläviä juuria, kannattaa pintakompostoida eli levittää katteeksi viljelypenkkeihin. Vihreä kasvisilppu on arvokas kateaine ja tuore lannoite.

PDF-tiedostoSavela_saannot2016.pdf (65 kB)
Yhdistyksen nimi on Savelan palstaviljelijät ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää virkistysviljelyä Savelan viljelyspalsta-alueella. Liittenä yhdityksen säännöt.
PDF-tiedostoHaitallisten_vieraskasvien torjuntaohje_2019_palstat.pdf (384 kB)
Helsingin kaupungin haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje 2019

Kotipuutarhurin muoviopas. Lähde: Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti Pähkylä 1/2019

Vinkkejä toivottoman kasvimaan kunnostamiseen!

Pelto-valvatti (© Wisconsin State Herbarium, UW-Madison)

Tyypillisiä rikkaruohoja ovat pelto-valvatti, pelto-ohdake, leskenlehti, juolavehnä ja voikukka.